Kannerin oireyhtymä – lapsuusiän autismi – syyt, oireet ja hoito

Kannerin oireyhtymä, joka tunnetaan myös nimellä lapsuusiän autismi, on neuropsykiatrinen häiriö, joka ilmenee tyypillisesti lapsuudessa ja vaikuttaa siihen, miten henkilö kommunikoi ja vuorovaikuttaa muiden kanssa. Kannerin oireyhtymä on yksi autismikirjon häiriöistä (AKH).

Syyt

Kannerin oireyhtymän tarkkoja syitä ei tunneta, mutta useita tekijöitä on ehdotettu:

1. Geneettiset tekijät: Monet tutkimukset osoittavat, että perintötekijöillä voi olla merkittävä rooli Kannerin oireyhtymän kehittymisessä. Jos perheessä on yksi autistinen lapsi, riski sairastua on suurempi myös muilla perheen lapsilla.
2. Aivojen rakenteelliset muutokset: Jotkin tutkimukset ovat osoittaneet, että autismin spektrihäiriöön liittyy muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa.
3. Ympäristötekijät: Vaikka geneettiset tekijät ovat keskeisiä, myös tietyt ympäristötekijät raskauden aikana, kuten altistuminen tietyille lääkkeille tai kemikaaleille, voivat lisätä autismiriskiä.

Oireet

Kannerin oireyhtymän oireet ilmenevät yleensä ennen kolmen vuoden ikää ja voivat vaihdella lievistä vakaviin. Tyypillisiä oireita ovat:

1. Kommunikointiongelmat: Vaikeudet puhua, toistava puhe tai vaikeudet ymmärtää viestintää ja kieltä.
2. Sosiaaliset haasteet: Vaikeudet muodostaa ystävyyssuhteita, välttelevä käyttäytyminen tai rajoittunut kiinnostus sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
3. Toistavat käyttäytymismallit: Tämä voi sisältää toistuvia liikkeitä, kuten käsien heiluttamista, tai rajoittunutta kiinnostusta tiettyihin leluihin tai harrastuksiin.

Hoito

Vaikka Kannerin oireyhtymää ei voida parantaa, on olemassa useita hoitomuotoja, jotka voivat auttaa hallitsemaan oireita:

1. Käyttäytymisterapia: Tämä voi auttaa lasta oppimaan uusia taitoja ja käyttäytymistapoja sekä vähentämään ei-toivottua käyttäytymistä.
2. Puheterapia: Se voi auttaa parantamaan kommunikointitaitoja ja kielellisiä valmiuksia.
3. Fysioterapia: Jotkut lapset voivat hyötyä fysioterapiasta, joka keskittyy motorisiin taitoihin ja koordinaatioon.
4. Lääkitys: Jotkut autismin oireet, kuten hyperaktiivisuus, aggressio tai itsetuhoisuus, voidaan hallita lääkityksellä.

Tuen merkitys perheelle

Kun lapselle diagnosoidaan Kannerin oireyhtymä, se ei vaikuta ainoastaan lapseen itseensä vaan koko perheeseen. Vanhemmat ja sisarukset saattavat kohdata erilaisia haasteita ja tunteita.

1. Tunteiden käsittely: Diagnoosin saaminen voi laukaista monenlaisia tunteita, kuten surua, kieltämistä, vihaa, syyllisyyttä tai helpotusta. On tärkeää antaa itselleen lupa tuntea ja käsitellä näitä tunteita.
2. Sisarusten tuki: Sisarukset saattavat tuntea olonsa sivuutetuiksi tai jopa mustasukkaisiksi sairastuneen lapsen saamasta huomiosta. He tarvitsevat myös tukea ja ymmärrystä.
3. Arjen hallinta: Arjen rutiinien ja rakenteiden luominen voi auttaa perhettä selviytymään paremmin. Tämä voi sisältää aikataulujen, erityisten kommunikointimenetelmien tai palkitsemisjärjestelmien käyttöönottoa.

Yhteisön merkitys

1. Vertaistuki: Muiden samassa tilanteessa olevien vanhempien tapaaminen voi tarjota arvokasta tukea ja ymmärrystä. Vertaistukiryhmät voivat olla paikka jakaa kokemuksia, saada vinkkejä ja tunnistaa, ettei ole yksin.
2. Erityiskoulutus ja interventiot: Monilla alueilla on erityisiä koulutusohjelmia ja interventioita lapsille, joilla on Kannerin oireyhtymä. Nämä ohjelmat on suunniteltu vastaamaan lasten yksilöllisiin tarpeisiin.
3. Yhteiskunnallinen tietoisuus: Yhteiskunnan ymmärryksen ja tietoisuuden lisääminen autismin spektrihäiriöistä on tärkeää. Se auttaa edistämään hyväksyntää, ymmärrystä ja integroitumista.

Jatkotutkimus ja kehitys

Kannerin oireyhtymän ja muiden autismikirjon häiriöiden tutkimus jatkuu edelleen, ja uusia hoitomuotoja ja -strategioita kehitetään jatkuvasti. Teknologian, kuten sovellusten ja virtuaalitodellisuuden, avulla voidaan luoda uusia tapoja auttaa lapsia oppimaan ja kommunikoimaan paremmin.

Lopuksi

Vaikka Kannerin oireyhtymä asettaa perheelle monia haasteita, se voi myös tuoda mukanaan monia ilon hetkiä ja saavutuksia. Jokainen lapsi on yksilö, ja vaikka diagnoosi voi määrittää tietyn osan heidän elämästään, se ei määritä heitä kokonaan. Oikeanlaisten resurssien, tuen ja ymmärryksen avulla jokainen lapsi voi kasvaa ja kukoistaa omalla erityisellä tavallaan.

Linkkejä:
Terveyskirjasto.fi
Wikipedia: Luettelo sairauksista
Neuroliitto.fi
Terveyskylä.fi: Tavallisimmat lasten sairaudet
HS: Sairaudet