Kaksisuuntainen mielialahäiriö – maanis-depressiivisyys: syyt, oireet, hoito

Kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka on aiemmin tunnettu nimellä maanis-depressiivinen häiriö, on pitkäaikainen ja usein elinikäinen mielenterveyshäiriö. Siihen kuuluu sekä masennus- että maanisvaiheita. Vaikka se voi olla vakava sairaus, monet potilaat voivat elää täysipainoista elämää oikeanlaisen hoidon ja tuen avulla.

Syyt

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tarkkoja syitä ei vielä täysin ymmärretä, mutta tutkijat uskovat useiden tekijöiden olevan osallisena. Nämä voivat sisältää:

• Geneettiset tekijät: Perintötekijöillä on merkitystä. Jos perheessä on aiemmin ollut kaksisuuntaista mielialahäiriötä, riski sairastua on suurempi.
• Aivot: Muutokset aivojen toiminnassa ja rakenteessa saattavat vaikuttaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön kehittymiseen.
• Ympäristötekijät: Stressi, traumaattiset tapahtumat tai fyysinen sairaus voivat laukaista häiriön tai pahentaa sen oireita.

Oireet

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet voivat vaihdella masennus- ja maanisvaiheiden mukaan:

• Masennusvaihe: Syvä suru, toivottomuuden tunne, väsymys, unihäiriöt, keskittymisvaikeudet, itsemurha-ajatukset ja ruokahaluttomuus.
• Maanisvaihe: Voimakas energia, vähentynyt tarve nukkua, suuret suunnitelmat, hermostuneisuus, ärtyneisyys ja impulsiivisuus.

Hoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon kuuluu sekä lääkehoitoa että psykoterapiaa. Hoitosuunnitelma räätälöidään yksilön tarpeiden mukaan.

Lääkitys

Lääkitys on usein ensisijainen hoitomuoto. Se voi sisältää:

• Mielialan tasaajat: Estävät mania- ja masennusjaksoja.
• Antipsykoottiset lääkkeet: Voivat auttaa hallitsemaan maniaa tai masennusta.
• Antidepressantit: Hoitavat masennusvaiheen oireita.

On tärkeää seurata lääkityksen sivuvaikutuksia ja keskustella mahdollisista huolenaiheista lääkärin kanssa.

Psykoterapia

Psykoterapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, voi auttaa potilaita tunnistamaan ja hallitsemaan heidän sairautensa laukaisevia tekijöitä ja oireita.

Periytyvyys

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön on havaittu olevan periytyvää. Jos lähisukulaisella on häiriö, riski sairastua on suurempi, mutta ei automaattinen.

Elämänlaatu ja tuki

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa eläminen voi olla haasteellista. Molemmat, sekä masennus- että maanisvaiheet, voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä arkielämään, ihmissuhteisiin ja työelämään. Siksi potilaan elämänlaadun ylläpitäminen ja parantaminen on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta.

Tukiryhmät

Monille potilaille tukiryhmistä on apua. Tukiryhmissä potilaat voivat jakaa kokemuksiaan, oppia toisiltaan ja saada vertaistukea. Vertaistuki on korvaamatonta, sillä se antaa perspektiiviä ja lohtua tietoon, ettei ole yksin sairautensa kanssa.

Perhe ja läheiset

Läheisten rooli on merkittävä. He voivat tarjota tukea ja ymmärrystä, auttaa potilasta tunnistamaan oireiden alkamisen ja motivoida hoitoon. On myös tärkeää, että läheiset saavat tarvitsemansa tiedon ja tuen, jotta he voivat olla tehokkaita tukijoukkoja.

Elämäntapojen merkitys

Terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni, voivat auttaa hallitsemaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita. Alkoholin ja huumeiden välttäminen on erittäin tärkeää, sillä ne voivat pahentaa oireita tai aiheuttaa lääkityksen sivuvaikutuksia.

Tulevaisuuden näkymät

Tutkimus kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä jatkuu, ja uusia hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti. Monet potilaat löytävät nykyisistä hoidoista merkittävää apua, mutta jatkuva tutkimus voi auttaa löytämään entistä tehokkaampia ja yksilöllisempiä hoitoja tulevaisuudessa.

Lopuksi

Vaikka kaksisuuntainen mielialahäiriö on monimutkainen sairaus, siihen on saatavilla monia tehokkaita hoitomuotoja ja strategioita. Avain ongelman hallintaan on varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen hoito ja jatkuva tuki. Potilaiden ja heidän läheistensä tulisi olla aktiivisia omassa hoidossaan, tehdä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja hakea tietoa ja tukea.

Linkkejä:
Terveyskirjasto.fi
Wikipedia: Luettelo sairauksista
Neuroliitto.fi
Terveyskylä.fi: Tavallisimmat lasten sairaudet
HS: Sairaudet