Flunssa eli nuhakuume – oireet ja hoito sekä tarttuminen – raskaus ja flunssa

Flunssa eli nuhakuume on ylähengitystieinfektio, joka on tunnetusti hyvin yleinen sairaus. Vaikka lapset kärsivät flunssasta yleisesti ottaen useammin kuin aikuiset, myös aikuiset saavat flunssan yleensä vähintään kerran vuodessa. Flunssa on viruksen aiheuttama infektio, joka on myös helposti tarttuva sairaus. Flunssa voi tarttua monella eri tavalla, mutta yleiset tarttumistavat ovat pisaratartunta (esimerkiksi flunssainen henkilö aivastaa toista henkilöä päin), ihon kosketuksen kautta tarttuminen ja myös jonkin esineen kautta tarttuminen (flunssainen henkilö on koskettanut esinettä, jota toinen henkilö pian sen jälkeen koskettaa).

Flunssan oireet ovat kaikille tutut: nuha, yskä, päänsärky, kuumeilu ja kurkkukipu. Mahdollisesti muita oireita voivat olla lihassäryt, matala tai käheä ääni puhuttaessa sekä tuntemus paineesta poskionteloissa. Yleensä tavalliseen flunssaan ei kuulu korkea kuume, vaikka kuumetta voi toki esiintyäkin. Vaikka flunssa ja influenssa ovat samantapaisia sanoja, ne tarkoittavat eri asiaa. Flunssa on influenssaa paljon lievempi ja helpommin hoidettava sairaus.

Flunssan voivat aiheuttaa kymmenet eri virukset, joista useimmat kuuluvat nuhaviruksiin (rinoviruksiin) ja koronaviruksiin. Yleensä flunssa menee ohi alle kymmenessä päivässä, mutta se voi joskus kestää jopa kaksikin viikkoa. Aikuisille flunssasta ei yleensä ole minkäänlaista vaaraa, sen sijaan pienelle lapselle tai vauvalle RS-viruksen aiheuttama flunssa voi olla ainakin harmillinen, sillä virus voi myös aiheuttaa keuhkokuumeen, hengenahdistusta ja välikorvatulehduksen. RS-viruksen aiheuttamat sairaudet eivät ole kuitenkaan erityisen vaarallisia, varsinkaan, jos hoito on aloitettu hyvissä ajoin.

Flunssa eli ”lentsu” leviää tarttumalla ihmisestä toiseen (itämisaika 1-3 vrk), joten flunssalta voi itse välttyä varsinkin riittävällä käsihygienialla ja myös mahdollisesti pysymällä poissa yhteisöstä, jossa on flunssaa liikkeellä. Jos esimerkiksi päiväkodissa on liikkeellä flunssaa, olisi hyvä pitää oma lapsi ainakin muutaman päivän ajan poissa päiväkodista jos tähän on mahdollisuus.

Vaikka flunssan oletetaan olevan ihmisen yleisin sairaus, sen hoitoon ei ole olemassa hetkessä parantavaa hoitomenetelmää, vaan flunssa paranee ajan kanssa riittävällä levolla. Koska flunssasta aiheutuu kuitenkin kipua: päänsärkyä, kurkkukipua ja mahdollisesti muitakin kipuja, voidaan kivun lievittämiseksi ja poistamiseksi käyttää tavallisia särkylääkkeitä, joita saa apteekista ilman reseptiä. Näitä särkylääkkeitä ovat muun muassa parasetamoli ja ibuprofeeni. Myös nuhaa ja nenän tukkoisuutta voidaan hoitaa sopivilla lääkkeillä. Vaikka kuuman juoman juomisesta ja höyryhengityksestä voi olla apua flunssaan, tehokkain keino hoitaa flunssaa on lepääminen, sillä levossa ihmisen elimistö poistaa tehokkaasti taudinaiheuttajia.

Yleisesti uskotaan, että myös ruumiin kylmettyminen aiheuttaa flunssaa. Näin ei tutkimusten mukaan kuitenkaan välttämättä ole, vaan yhteys flunssalle ja kylmälle altistumiselle saattaa johtua viruksen aktivoitumisesta elimistössä. Tällöin ruumiin kylmettyminen alentaa immuunipuolustusjärjestelmän tehokkuutta torjua flunssan aiheuttamaa virusta.

Raskaana ollessa (tulevan) äidin omasta tavallisesta flunssasta ei ole vaaraa sikiölle (alkiolle, vauvalle), mikäli vauva liikkuu samoin kuin ennenkin ja raskaus etenee normaalisti flunssasta huolimatta. Pitkittyneen ja kovan flunssan vuoksi on tarpeellista ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Lääkäriltä tai terveydenhoitajalta kannattaa ainakin varmistaa, mitä särkylääkkeitä voi ottaa raskauden aikana.