Flimmerin eli eteisvärinän oireet, hoito ja syyt – sydämen rytmihäiriö

Eteisvärinä on epäsäännöllinen ja usein hyvin nopea sydämen rytmihäiriö (rytmihäiriö), joka voi aiheuttaa veritulppia sydämessä. A-fib lisää aivohalvauksen, sydämen vajaatoiminnan ja muiden sydämeen liittyvien komplikaatioiden riskiä.

Eteisvärinän aikana sydämen ylemmät kammiot (eteiset) lyövät kaoottisesti ja epäsäännöllisesti – epäsynkronisesti sydämen alempien kammioiden (kammiot) kanssa. Monilla ihmisillä eteisvärinä voi olla oireeton. A-fib voi kuitenkin aiheuttaa nopeaa, jyskyttävää sydämen sykettä (sydämentykytystä), hengenahdistusta tai heikkoutta.

Eteisvärinäjaksot voivat tulla ja mennä, tai ne voivat olla pysyviä. Vaikka eteisvärinä itsessään ei yleensä ole hengenvaarallinen, se on vakava sairaus, joka vaatii asianmukaista hoitoa aivohalvauksen estämiseksi.

Eteisvärinän hoitoon voi kuulua lääkkeitä, sydämen rytmin nollaamiseen tähtäävää hoitoa ja katetritoimenpiteitä, joilla estetään sydämen virheelliset signaalit.

Eteisvärinää sairastavalla henkilöllä voi olla myös siihen liittyvä sydämen rytmihäiriö, jota kutsutaan eteislepatukseksi. Vaikka eteisvärinä on erilainen rytmihäiriö, hoito on melko samanlaista kuin eteisvärinän.

Oireet
Jotkut eteisvärinää (A-fib) sairastavat eivät huomaa mitään oireita. Niillä, joilla on eteisvärinän oireita, voi olla merkkejä ja oireita, kuten:

• nopean, räpyttelevän tai jyskyttävän sydämenlyönnin tuntemukset (sydämentykytys)
• rintakipu
• huimaus
• väsymys
• huimaus
• heikentynyt liikuntakyky
• hengenahdistus
• heikkous

Eteisvärinä (flimmeri) voi olla satunnainen, jatkuva pitkään jatkuva
Satunnainen (paroksismaalinen eteisvärinä). Kammiovärinän oireet tulevat ja menevät, ja ne kestävät yleensä muutamasta minuutista tuntiin. Joskus oireita esiintyy jopa viikon ajan, ja jaksoja voi esiintyä toistuvasti. Oireet saattavat hävitä itsestään. Jotkut satunnaista A-fibriittiä sairastavat tarvitsevat hoitoa.

Jatkuva. Tämän tyyppisessä eteisvärinässä sydämen rytmi ei palaudu normaaliksi itsestään. Jos henkilöllä on A-fib-oireita, sydämen normaalin rytmin palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi voidaan käyttää kardioversiota tai lääkehoitoa.

Pitkään jatkuva. Tämäntyyppinen eteisvärinä on jatkuvaa ja kestää yli 12 kuukautta.
Pysyvä. Tämän tyyppisessä eteisvärinässä epäsäännöllistä sydämen rytmiä ei voida palauttaa. Lääkkeitä tarvitaan sydämen sykkeen hallintaan ja veritulppien estämiseen.

Flimmerin syyt
Jotta voisimme ymmärtää eteisvärinän syitä, voi olla hyödyllistä tietää, miten sydän tyypillisesti lyö.

Tyypillisessä sydämessä on neljä kammiota – kaksi yläkammiota (eteiset) ja kaksi alakammiota (kammiot). Sydämen oikeassa ylemmässä kammiossa (oikea eteinen) on soluryhmä, jota kutsutaan sinussolmuksi. Sinussolmuke on sydämen luonnollinen tahdistin. Se tuottaa signaalin, joka käynnistää jokaisen sydämenlyönnin.

Säännöllisessä sydämen rytmissä:

• signaali kulkee sinussolmukkeesta sydämen kahden ylemmän kammion (eteisen) kautta.
• signaali kulkee ylemmän ja alemman kammion välisen väylän, eteis-kammiosolmun (AV-solmu), kautta.
• signaalin liike saa sydämesi puristumaan (supistumaan), jolloin veri virtaa sydämeen ja kehoon.
• eteisvärinässä sydämen ylempien kammioiden signaalit ovat kaoottisia. Tämän seurauksena ylemmät kammiot tärisevät (vapisevat). AV-solmua pommitetaan tällöin signaaleilla, jotka yrittävät päästä läpi sydämen alempiin kammioihin (kammioihin). Tämä aiheuttaa nopean ja epäsäännöllisen sydämen rytmin.

Eteisvärinässä sydämen syke voi vaihdella 100-175 lyöntiin minuutissa. Normaali sykeväli on 60-100 lyöntiä minuutissa.

Eteisvärinän syyt
Sydämen rakenteeseen liittyvät ongelmat ovat eteisvärinän yleisin syy. Mahdollisia eteisvärinän syitä ovat mm:

Sepelvaltimotauti
Sydänkohtaus
Synnynnäinen sydänvika (synnynnäinen sydänvika)
Sydänläppäongelmat
Korkea verenpaine
Keuhkosairaudet
Leikkauksesta, keuhkokuumeesta tai muista sairauksista johtuva fyysinen rasitus.
Aiempi sydänleikkaus
Ongelma sydämen luonnollisessa tahdistimessa (sairas sinus -oireyhtymä).
Uniapnea
Kilpirauhassairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta (kilpirauhasen liikatoiminta) ja muut aineenvaihdunnan häiriöt.
Piristävien aineiden, kuten tiettyjen lääkkeiden, kofeiinin, tupakan ja alkoholin käyttö.
Virusinfektiot
Joillakin eteisvärinää sairastavilla henkilöillä ei ole tunnettuja sydänongelmia tai sydänvaurioita.

Riskitekijät
Asioita, jotka voivat lisätä eteisvärinän (A-fib) riskiä, ovat muun muassa:

Ikä. Mitä vanhempi henkilö on, sitä suurempi on riski sairastua eteisvärinään.
Sydänsairaus. Kaikilla, joilla on sydänsairaus – kuten sydänläppäongelmia, synnynnäinen sydänsairaus, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti tai aiemmin sairastettu sydänkohtaus tai sydänleikkaus – on suurentunut eteisvärinän riski.

Korkea verenpaine. Korkea verenpaine, varsinkin jos sitä ei ole hyvin hallinnassa elämäntapamuutoksilla tai lääkkeillä, voi lisätä eteisvärinän riskiä.

Kilpirauhasen sairaus. Joillakin ihmisillä kilpirauhasongelmat voivat laukaista sydämen rytmihäiriöitä (rytmihäiriöitä), mukaan lukien eteisvärinää.

Muut krooniset sairaudet. Ihmisillä, joilla on tiettyjä kroonisia sairauksia, kuten diabetes, metabolinen oireyhtymä, krooninen munuaissairaus, keuhkosairaus tai uniapnea, on suurentunut eteisvärinän riski.
Alkoholin käyttö. Joillakin ihmisillä alkoholinkäyttö voi laukaista eteisvärinän. Humalajuominen lisää riskiä entisestään.

Lihavuus. Lihavilla ihmisillä on suurempi riski sairastua eteisvärinään.

Sukuhistoria. Joissakin suvuissa esiintyy kohonnutta eteisvärinän riskiä.

Komplikaatiot
Verihyytymät ovat eteisvärinän vaarallinen komplikaatio, joka voi johtaa aivohalvaukseen.

Eteisvärinässä kaoottinen sydämen rytmi voi aiheuttaa veren kerääntymistä sydämen ylempiin kammioihin (eteisiin) ja hyytymien muodostumista. Jos vasemmassa yläkammiossa (vasemmassa eteisessä) oleva verihyytymä irtoaa sydämen alueelta, se voi kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivohalvauksen.

Eteisvärinästä johtuvan aivohalvauksen riski kasvaa iän myötä. Myös muut terveydentilat voivat lisätä riskiäsi saada aivohalvaus eteisvärinästä johtuen, mukaan lukien

Korkea verenpaine
Diabetes
sydämen vajaatoiminta
Jotkin läppäviat
Verenohennuslääkkeitä määrätään yleisesti veritulppien ja aivohalvausten ehkäisemiseksi eteisvärinää sairastaville.

Ehkäisy
Terveellisillä elämäntavoilla voidaan vähentää sydänsairauksien riskiä ja ehkäistä eteisvärinää. Seuraavassa on muutamia sydänterveellisiä perusvinkkejä:

Syö ravitsevaa ruokavaliota
Harrasta säännöllistä liikuntaa ja pidä yllä terveellistä painoa
Älä tupakoi
Vältä alkoholia ja kofeiinia tai rajoita niiden käyttöä.
Hallitse stressiä, sillä voimakas stressi ja viha voivat aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä.

Linkkejä:
Terveyskirjasto.fi
Wikipedia: Luettelo sairauksista
Neuroliitto.fi
Terveyskylä.fi: Tavallisimmat lasten sairaudet
HS: Sairaudet