Epilepsia – epilepsiakohtaus – oireet ja hoito

Epilepsia on krooninen aivojen toimintaan liittyvä sairaus, jossa henkilön tai eläimen aivoissa tapahtuu ohimeneviä aivotoiminnallisia häiriöitä. Nämä häiriöt ovat toistuvia ja aiheuttavat kouristuksenomaisia lyhyitä tajuttomuustiloja tai tajunnan hämärtymistä. Tarkemmin määriteltynä häiriötiloihin aivoissa on syynä aivosähkötoiminta, joka tapahtuu purkauksenomaisesti. Epilepsia kuuluu yleisimpien vakavien aivosairauksien joukkoon. Suomessa sairaudesta kärsii yksi prosentti väestöstä.

Epilepsian syntyyn eli häiriön syntymiseen aivojen sähköisessä toiminnassa voi vaikuttaa moni eri tekijä. Syynä voi olla esimerkiksi päähän kohdistunut voimakas isku, aivokalvontulehdus tai häiriö aivoissa voi olla geneettinen. Geneettisistä syistä johtuva aivotoiminnallinen häiriö on voinut saada alkunsa synnytyksen tai raskauden aikana. Muita syitä epilepsian synnylle voivat olla muun muassa aivoveren kiertohäiriö, häiriö aineenvaihdunnassa, aivokasvain tai aivoverimuutokset.

Epilepsian oireet ja epileptiset kohtaukset ilmenevät lievemmissä tapauksissa hyvin lyhytaikaisina, esimerkiksi alle kymmenen sekunnin mittaisina henkilön toimintakyvyn pysähtymisenä tai alentumisena tajunnan hämärtymisen seurauksena. Vakavimmissa tapauksissa henkilö voi kaatua ja alkaa sätkiä sekä kouristella useidenkin minuuttien ajan. Suusta voi tulla vaahtoa ja henkilö saattaa kirkua. Vakavaa epilepsiaa sairastava henkilö saattaa myös kaatuessaan satuttaa itsensä. Yli puoli tuntia kestävä epileptinen kohtaus on hengenvaarallinen. Tutkimusten mukaan 20% pitkän epileptisen kohtauksen saaneista henkilöistä kuolee seuraavan kuukauden kuluessa. Myös monet erilaiset jälkioireet syntyvät pitkän epilepsiakohtauksen seurauksena.

Vaikka epilepsiakohtaus onkin usein ennalta arvaamaton, joissain tapauksissa henkilö pystyy sen ennustamaan. Henkilö voi esimerkiksi kokemuksesta tietää, että jos hän silmät sulkiessaan näkee valoilmiöitä, epilepsiakohtaus on lähellä.

Epilepsian hoitokeinona käytetään yleensä lääkehoitoa, mutta sitä hoidetaan myös leikkauksen tai ketogeenisen ruokavalion avulla. Tällaisessa ruokavaliossa proteiinien ja hiilihydraattien määrä on vähäinen, ja energialähteenä on pääasiassa rasvat. Suurin osa epilepsiapotilaista saadaan hoidettua lääkkeiden avulla niin, ettei uusia epilepsiakohtauksia enää jatkossa tapahdu. Joissain tapauksissa ketogeenisestä ruokavaliosta on apua silloin, kun lääkehoito ei ole tehonnut. Noin viidesosalle epilepsiaa sairastavista joudutaan tekemään leikkaus, jossa kohtaukset aiheuttava alue aivoissa poistetaan.

Epilepsialääkkeitä ovat tiagabiini, levetirasetaami, topiramaatti, fenytoiini, karbamatsepiini, valproaatti, okskarbatsepiini, gabapentiini, lamotrigiini, klobatsaami, klonatsepaami ja natriumvalproaatti.