C-hepatiitti – Oireet ja hoito – Tarttuminen

C-hepatiitti (tai hepatiitti C), on maksatulehdus jonka on aiheuttanut virus. Hepatiitti C:n aiheuttama tulehdus saattaa aiheuttaa maksasyövän tai maksakirroosin. Vaikkakin A- ja B-hepatiittia varten on olemassa rokote, hepatiitti C:hen rokotetta ei ole. C-hepatiittia pystytään kuitenkin hoitamaan lääkkeiden avulla.

Hepatiitti C ei yleensä koskaan tartu limakalvokontaktien välityksellä, vaan melkein aina verikontaktin kautta. Hepatiitti C voi tarttua käytettäessä saastunutta verta tai verivalmisteita sekä likaisia injektiovälineitä. Tartunta voi siis tapahtua suonensisäisten huumeiden käytön ja lääkinnällisten operaatioiden lisäksi myös epähygienisissä oloissa tehtyjen lävistyksien tai tatuointien seurauksena.

Suonensisäisiä huumeita käyttävien narkomaanien kohdalla C-hepatiittia esiintyy hyvin usein, sillä ylivoimaisesti suurin osa suonensisäisiä huumeita käyttävistä on altistunut virukselle. Melkein kaikki näistä narkomaaneista jäävät pysyvästi kantamaan virusta.

Hepatiitti C on yleensä oireeton tai vähäoireinen. Tämän vuoksi sitä ei diagnosoida juuri koskaan akuutin infektion aikana.

C-hepatiitin oireita esiintyy vain noin 25%:lla tartunnan saaneista. Nämä oireet voivat esiintyä ruokahaluttomuutena, lievänä pahoinvointina, kuumeiluna sekä silmänvalkuaisten, ihon tai limakalvojen keltaisuutena.

Akuutin vaiheen hepatiitti C:n itämisaika on parista viikosta noin viiteen kuukauteen.

C-hepatiittia voidaan hoitaa yhdistelmähoidolla, jossa käytetään hoitona lääkeainetta nimeltä ribaviriini (nukleosidianalogi) ja interferoniterapiaa. Interferoniterapiassa käytetään hoitoaineena interferoneja, jotka ovat viruksilta suojaavia, ihmisen omia proteiineja.