Autismi – oireet ja hoito – kuntoutus

Autismi määritellään nykytutkimuksen perusteella neurobiologiseksi keskushermoston kehityshäiriöksi, jota esiintyy tarkemmin sanottuna hermosoluverkkojen ja hermosolujen välisissä yhteyksissä. Tarkkaa syytä autismin syntyy ei tunneta.

Ennen paremman tietämyksen puutteessa autismi rinnastettiin muun muassa skitsofreniaan ja vakavaan mielenterveydelliseen häiriöön. Autismia esiintyy alle 0,4%:lla väestöstä ja poikkeavuus tulee yleensä esille siinä vaiheessa kun lapsen normaali kehitys näyttää pysähtyvän tai taantuvan. Tämän voidaan huomata tapahtuvan jo silloin, kun lapsi on vasta 1,5-vuotias. Jo alle kaksivuotiaalle pienelle lapselle voidaan tehdä luotettava diagnoosi autismista.

Henkilöä, jolla on autismin neurologinen poikkeavuus, kutsutaan autistiksi. Autismin oireita ovat normaalista poikkeava viestintä joka voi ilmetä monella eri tavalla. Näitä tapoja ovat puhumattomuus, erikoinen puhetyyli ja äänensävy, samojen puheiden toistelu, kontaktin luomisen vaikeus (välttelee esimerkiksi katsekontaktia), kiukkukohtaukset ilman syytä, yliaktiivisuus, joskus myös hämmentävä erikoislahjakkuus johonkin asiaan, toisen ihmisen tunteiden ymmärtämättömyys ja unihäiriöt. Autisti usein reagoi asioihin liian voimakkaasti tai ei ollenkaan. Edellä mainitut autismin oireet ovat täysin yksilöllisiä ja vaihtelevat muun muassa autistin iän mukaan.

Autismiin ei ole olemassa nykytietämyksen mukaan sitä poistavaa hoitokeinoa, mutta autismia voidaan kuitenkin hoitaa kuntoutuksen avulla. Kuntoutuksen päätarkoitus on parantaa autistin elämänlaatua ja toimintakykyä. Yleensä kuntoutuksella tässä onnistutaankin hyvin. Kuntoutus käsittää omaisten ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa tapahtuvaa tavallisten arkiaskareiden harjoittelua niin, että autisti myöhemmin oppii itsenäisesti selviytymään niistä.

Autismia voidaan hoitaa myös muilla tavoilla, kuten esimerkiksi kognitiivisella psykoterapialla, kuvataide- ja musiikkiterapialla ja melatoniinihoidolla.