Angina pectoris – rasitusrintakipu – oireet ja hoito

Angina pectoris eli rasitusrintakipu nimensä mukaisesti tuntuu kipuna yleensä keskellä rintaa, rintalastan takana. Kipu johtuu hapenpuutteesta sydänlihaksen alueella ja se voi ilmetä vain rasituksen aikana. Pitkän ajan kuluessa angina pectoris voi kuitenkin pahentua niin, että rintakipu syntyy jo pienessäkin rasituksessa ja jopa lepotilassa.

Rasitusrintakivun ilmeneminen on usein yhteydessä sepelvaltimotautiin. Kivun voimakkuutta ja taudin vakavuutta edesauttavat diabetes, tupakointi ja korkea verenpaine. Kipu rinnassa tapahtuu kohtauksittain ja korkeintaan muutaman minuutin ajan. Jos ainoastaan rasitus saa aikaan kivun, se häviää kun rasituskin loppuu. Rasitusrintakipuun voidaan hoitona käyttää nitroglyseriinia, jolloin kipu häviää hetkessä. Myös elintapojen korjauksella pyritään lieventämään taudin oireita. Kuitenkin, jos rasitusrintakivusta on ajan myötä tullut epästabiili jolloin sitä ilmenee jopa levossa, voi olla ettei nitroglyseriinistäkään ole apua. Tällöin myös sydäninfarktin riski kasvaa. Vaikeissa tapauksissa voidaan turvautua pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen.

Angina pectoris ei tunnu kipuna pelkästään rinnan alueella, vaan kipu säteilee usein muun muassa käsivarsiin, hartioihin, leukaan ja kaulan alueelle. Yleensä rasitusrintakivun voimakkuus, kesto ja syntyminen pysyvät vakaina jopa vuosikymmeniä, joten henkilö pystyy kontrolloimaan ja ennakoimaan sitä.

Kivuton angina pectoris on huomattavasti yleisempi kuin kipua tuottava, sillä kipu on vasta taudin hyvin myöhäinen oire. Kivuton rasitusrintakipu voidaan todeta tutkimalla henkilön sydämen toimintaa elektrokardiografian avulla.

Yleisimpänä sepelvaltimotaudin oireista, rasitusrintakivun toteaminen ja hoidon aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, sillä sen avulla voidaan estää muun muassa ongelmat sydämen toiminnassa.