ALS-tauti – Oireet ja hoito

ALS-tauti eli amyotrofinen lateraaliskleroosi, johtaa etenevään rappeutumiseen niissä liikehermosoluissa, jotka säätelevät lihasten toimintaa. ALS on motoneuronitauti, jonka vaikutuksesta potilaan liikehermosolut alkavat tuhoutua. Pitkälle edennyt ALS vaikeuttaa potilaan elemää dramaattisesti, ja hän ei pysty enää suoriutumaan mistään tavallisista arkirutiineista ilman ulkopuolista apua. Tällöin joudutaan yleensä myös alkaa käyttämään hengityskonetta ja potilaalle pystytään syöttämään vain nestemäistä ruokaa pillin avulla.

ALS-taudin oireita voivat olla muun muassa lihasheikkous, hengenahdistus, lihasnykäykset, lihaskrampit, koordinaatiovaikeudet, kuolaus, puhehäiriöt, nielemisvaikeudet ja muutokset puheäänessä.

Vaikka ALS-potilaita tunnetaan kaikista ikäryhmistä, sairaus puhkeaa yleensä 40-60 vuoden iässä. Pienellä osalla (5-10%) ALS-potilaista sairaus selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Tällaista perinnöllistä sairautta kutsutaan nimellä FALS, ja se etenee joskus ei-perinnöllistä ALS:ia hitaammin.

ALS:iin ei ole olemassa sitä parantavaa hoitoa. Tautia voidaan kuitenkin hoitaa lääkehoidolla. Lääkeaineena käytetään Rilutek-nimistä lääkettä, jossa vaikuttavana aineena on rilutsoli, joka salpaa NMDA-reseptoreita. Tämän ansiosta ALS-taudin etenemistä voidaan joissain tapauksissa hidastaa. Rilutek saattaa kuitenkin lisätä merkittävintä ALS:n oiretta eli lihasheikkoutta.

ALS-tauti johtaa useimmiten kuolemaan 3-5 vuoden kuluessa, vaikkakin joillain ALS-potilailla tauti etenee hitaammin. Noin 10% ALS-potilaista selviytyy elossa taudin puhkeamisen jälkeen vielä 10 vuoden ajan. Sairauden syy on vielä edelleen tuntematon, vaikka tutkimuksissa onkin edistytty suuresti viime aikoina.