Albinismi – väripigmentin puutos – albiino

Albinismi on perinnöllisesti (väistyvä ominaisuus) siirtyvä väripigmenttipuutos karvoituksessa, iholla ja silmissä. Albinismista eli geenimuunnoksesta johtuva väripigmentin puutos aiheuttaa normaalia vaaleamman ihon, vaaleat tai siniset/punaiset silmät ja joskus myös aivan valkoiset hiukset. Albinismi on harvinainen väripigmentin puutos, sillä sitä esiintyy jonkinasteisena vain 0,005% ihmisistä. Afrikassa albinismi on 15 kertaa yleisempää kuin esimerkiksi Euroopassa. Albinismigeenin kantajaa kutsutaan albiinoksi. Albiinot kokevat Afrikassa syrjintää ja paheksuntaa taikauskoisten afrikkalaisten keskuudessa.

Albinismin johdosta elimistö ei tuota tarpeeksi melaniinia (musta tai ruskea  väriaine), joka taas johtaa epätavalliseen vaaleuteen hiuksissa ja iholla, sekä aiheuttaa esimerkiksi puna- tai sinisilmäisyyttä. Melaniinin puute silmissä johtaa monesti erilaisin silmäsairauksiin ja joskus osittaiseen sokeuteen. Albiino on herkkä auringon ultraviolettisäteilylle, joten riittävän pitkä altistuminen auringon valolle voi aiheuttaa ihosyövän.