Akromatopsia – värisokeus – puna-vihersokeus

Akromatopsia eli värisokeus on yleensä perinnöllinen puutostila, mutta se voi joskus harvoin syntyä myös tulehduksen, alkoholimyrkytyksen tai näköhermossa olevan sairauden aiheuttamana. Perinnöllinen värisokeus koskee lähes aina kumpaakin silmää ja se periytyy X-kromosomissa olevan resessiivisen geenin vuoksi.

Yleisin värisokeuden muoto on puna-vihersokeus, joka on miehillä paljon yleisempää kuin naisilla. Kahdeksan prosenttia miehistä kärsii puna-vihersokeudesta. Puna-vihersokeus voi olla lievää tai jopa täydellistä niin, ettei henkilö pystyy näkemään ollenkaan punaista ja vihreää väriä. Lievemmissä tapauksissa henkilö sekottaa värit vain jos ne ovat vierekkäin. Myös ruskean ja vihreän eri sävyjä voi olla vaikea nähdä oikein. Harvinaisimmillaan värisokeus on niin vaikea, ettei henkilö pysty näkemään lainkaan värejä vaan näkee ne vain eri tummuuden ja vaaleuden sävyinä. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista, kuten on myös sinisokeus.

Se miksi värisokea ihminen näkee värit erilaisina kuin värit oikein näkevä ihminen, johtuu siitä että värisokean silmässä olevat tappisolutyyppi voi olla viallinen tai se voi puuttua. Silmän tappisolut käsittelevät valon aallonpituuksia ja hahmottavat ne väreinä.

Yleensä värisokeus tulee ilmi vasta aikuisena värisokeustesteissä, joissa henkilöä testataan väritauluilla ja niille piilotetuilla värillisillä numeroilla. Vaikka värisokeus ei juurikaan haittaisi elämää, on värisokeuden toteaminen aikuisiällä tärkeää, sillä on olemassa useita ammatteja joissa värisokeus voi jos johtaa ongelmiin ja jopa onnettomuuksiin.